Työpaikkailmoitusten lopussa se usein lukee: Hae rohkeasti, vaikka et täyttäisi kaikkia vaatimuksia! Viesti on näennäisen kannustava. Mutta onko se aidosti tarkoitettu kaikille?
Usein ei.
Viisikymppisenä työnhakijana saa nimittäin huomata, että kynnys tulla kutsutuksi edes haastatteluun on paljon korkeampi kuin kolmekymppisenä. Kokemus ei ole kaikille valttikortti, vaan saattaa kääntyä hiljaiseksi esteeksi. Sama viesti toistuu liian monessa tarinassa: “Olisin ollut täydellinen tähän rooliin, mutta olen liian vanha.”
Samaan aikaan puhutaan osaajapulasta, työvoimaa ei löydy ja pitäisi houkutella huippuosaajia. Julistetaan, että monimuotoisuus on kilpailuetu.
Mikä siis mättää?
Mättää se, että asenteet eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Mättää se, että yli 50-vuotias työnhakija ei mahdu mielikuvaan “dynaamisesta tiimijäsenestä” tai “kasvuhakuisen työyhteisön innovatiivisena toimijana”.
Ikä ei yksinään kerro mitään ihmisen motivaatiosta, potentiaalista, osaamisesta tai halusta oppia uutta. Mutta silti se on edelleen merkittävä este työelämässä.
Ketkä sitten ovat vastuussa siitä, että asenteet muuttuisivat suopeammiksi yli viisikymppisiä kohtaan? Vastaus on helppo: aivan ne samat tahot, jotka eivät myöskään käännä selkäänsä nuorille, vastavalmistuneille ja elämänsä ensimmäistä vakituista työpaikkaa etsiville. Ahtaalla ovat hekin.
Uskon vahvasti, että asennemuutokseen tarvitaan meitä kaikkia, alkaen yritysten ylimmästä johdosta, niiden HR-osastoista, esihenkilöistä, rekrytointiammattilaisista, työmarkkinajärjestöistä, sinusta ja minusta.
On helppo sanoa: “Hae silti!” Mutta viisikymppinen on todennäköisesti hakenut jo kymmeniä, ehkä satoja kertoja ja saanut saman verran hiljaisia hylkäyksiä.
Missä vaiheessa realismi syrjäyttää toivon? Missä vaiheessa ihminen lakkaa uskomasta, että työelämässä on vielä hänellekin tilaa? Kun niin käy, kaikki osapuolet häviävät.
On aika siirtyä sanoista tekoihin! Jos me todella haluamme työelämän, joka on reilu ja yhdenvertainen, sen on oltava sitä myös rekrytointien tasolla. Se tarkoittaa sitä, että yli viisikymppinen ei ole vaihtoehto vain silloin, kun kaikki muut ovat jo kieltäytyneet. Se tarkoittaa sitä, että monimuotoisuus ei ole pelkkä sana PowerPointissa, vaan todellinen päätöksenteon peruste ja osoitus ikäystävällisestä arvomaailmasta.
Hae rohkeasti. Kyllä!
Mutta tee myös rekrytointipäätöksiä rohkeasti.